MAADOITUSJÄRJESTELMIEN MITTAUKSET

Miksi mittaukset tehdään ja mitä hyötyä niistä on?

Suojausten täytyy toimia oikein vikatilanteissa, jotta henkilöturvallisuus säilyy. Mittaamalla varmistetaan, että esim. routa, korroosio, laajennus- ja muutostyöt eivät ole vaikuttaneet maadoitusten ehjyyteen. 

Mittausten yhteydessä maadoituskartta päivitetään vastaamaan nykyistä tilannetta. Ajan tasalla olevasta maadoituskartasta ilmenee helposti tarvittavat maadoitusjärjestelmien tiedot, kun suunnitellaan laajennus- ja muutostöitä, tai vastuuhenkilöstössä tapahtuu muutoksia. Aluekartan ylläpitäminen on käytön johtajan vastuulla ja kartan tulee olla lain mukaan ajan tasalla.


Odoo - Sample 1 for three columns

Muuntamoiden maadoitusvastusmittaukset

Suoritamme muuntamoiden maadoitusvastusmittaukset, jotka vaaditaan ennen muuntamoiden käyttöönottoa ja sen jälkeen yleensä 6 vuoden välein (SFS6001-NA.13).
Talvella mittausten suorittaminen voi kuitenkin olla mahdotonta roudan vuoksi. Tällaisessa tilanteessa määritämme laskennallisen maadoitusvastusarvon, joka perustuu maan johtavuuteen. Muuntamon käyttöönotto voidaan tehdä tämän arvon perusteella. Mittaus pitää tehdä mahdollisimman pian maan sulamisen jälkeen, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa asennuksen käyttöönotosta.

 

Toteutamme mittauksen ns. käänteispistemenetelmällä, joka on luotettavin menetelmä oikein suoritettuna ja tulkittuna. Mittaus edellyttää, että virransyöttöpiikin ja muuntamon välinen etäisyys on 200 metriä, eikä muuntamon ja virransyöttöpiikin välillä saa olla muita maadoituksia. Mikäli nämä ehdot eivät täyty, suoritamme mittauksen esim. sarjamittauksena.

Vaaditun kosketusjännitearvon selvittämiseksi tarvitaan keskijänniteverkon maasulkuvirta ja sen laukaisuaika, joka saadaan verkkoyhtiöltä tai omassa verkossa laskemalla. Edellä mainittujen tietojen ja mitatun maadoitusvastusarvon perusteella voimme selvittää, täyttyykö kosketusjännitearvo -vaatimukset mitatussa kohteessa.

Mittauspöytäkirjastamme ilmenee maadoitusvastusarvo ( Ω) , sekä maaperän johtavuusarvo ( m). Maadoitusvastusarvon lisäksi tarvitaan kohteen maasulkuvirta ja laukaisuaika. Näillä tiedoilla voidaan laskea kohteen maadoitusjännite.

Mikäli vaadittu kosketusjännitearvo (2*UTP) ei toteudu, annamme suosituksen, millä kuparimäärän lisäyksellä (m) tai laukaisuajan lyhentämisellä (s) sallittu UTP arvo voidaan saavuttaa.

Odoo - Sample 2 for three columns

Maadoitusjärjestelmien ehjyysmittaukset

Maadoitusjärjestelmien kunto on tarkastettava määrävälein. Käytännöksi on muodostunut kuusi vuotta, jolloin maadoitusvastusmittaus voidaan suorittaa 12 vuoden välein. Haltijalla on velvollisuus huolehtia, että sähkönjakelujärjestelmä on aina määräysten mukaisessa kunnossa (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016 47§). Yksi tärkeimpiä haltijan tehtäviä on huolehtia maadoitusjärjestelmän pitämisestä alkuperäisen suunnitelman mukaisessa kunnossa koko sen elinkaaren ajan, koska henkilöturvallisuuden ja sähkönjärjestelmän toimivuuden perusta on kunnossa oleva maadoitusjärjestelmä. Maadoitusjärjestelmän ehjyyden tarkastamiseen on vuosien saatossa kehittynyt mittausmenetelmä, jossa maadoitusjohtimien ja liitosten vastusarvo mitataan 100 A virralla.

 

Mittausmenetelmä edellyttää erikoismittauskalustoa ja kokenutta mittaajaa, sekä osaamista mittaustulosten tulkinnassa. Mittauksessa tarvitaan asemapiirros, josta selviää maadoitusjärjestelmän rakenne ja johtimien ja liitosten sijainti. Mittauspöytäkirjaan dokumentoidaan mittapisteet ja niille saadut arvot. Tämän pöytäkirjan perusteella laadimme raportin maadoitusjärjestelmän kunnosta, sekä järjestelmästä mahdollisesti löytyneistä puutteista ja vioista.